Hyvinvointivaltiomme perustuu työlle. Yhteiskunnassa keskustellaan paljon työllisyydestä ja siitä, miten me saamme ihmiset työelämään. Mielestäni meidän tulisi myös panostaa entistä enemmän työhyvinvointiin.
Työ ja työpaikka ovat tärkeä osa omaa elämää. Mikäli työpaikalla joutuu kokemaan kiusaamista, työ on kuorimittavaa ja työpaikalla vallitsee ahdistunut ilmapiiri eikä se tee hyvää kenellekään. Työpaikkakiusaamista tai häirintää kokee liki 100 000 palkansaajaa joka päivä Työterveyslaitoksen tietojen mukaan. Työuupumus kohtaa jossain työuran vaiheessa lähes joka neljättä.
Kenenkään ei pidä joutua kokemaan häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua. Työpaikkakiusaaminen voi jättää elinikäiset jäljet, jotka vaikuttavat koko loppuelämän.
Nykymaailmassa muutokset tapahtuvat yllättävänkin nopeasti. Työ on entistä monimuotoisempaa ja erilaisiin muutoksiin on totuttava tai mukauduttava nopeasti. Työmarkkinat ja työelämä kehittyvät jatkuvasti, mikä myös lisää kuormitustekijöitä.
Henkilökohtaisesti toivon, että tuleva hallitus ja eduskunta kantavat vastuunsa työhyvinvoinnin edistämisen puolesta. Itse toivon, että tuleva hallitus laatisi kansallisen työhyvinvointiohjelman, minkä avulla voisimme paremmin kohdentaa myös yhteiskunnan varoja työhyvinvoinnin edistämiseen.
Moni työhyvinvointia edistävä asia on työpaikkojen vastuulla. Meidän päättäjien on kuitenkin kannettava vastuumme siitä, että työhyvinvointiin liittyvät asiat otetaan vakavasti. Uskon vahvasti siihen, että työhyvinvointiin panostetut resurssit ovat sekä inhimillisestä että kansantaloudellisesta näkökulmasta myös pitkällä tähtäimellä kannattavia.
Suomen menestyksen takaavat hyvinvoivat ihmiset. Sen vuoksi yhteiskunnan on omalla toiminnallaan kannustettava kaikkia toimijoita toimimaan työhyvinvoinnin puolesta. Se on meidän jokaisen ja Suomen etu.