Viime viikon torstaina saimme herätä epätodelliseen aamuun. Ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen keskelle Eurooppaa on syttynyt sota, jossa vieras valtio häikäilemättömällä tavalla pyrkii riistämään toisen valtion ja kansan itsemääräämisoikeuden. Venäjän julmat sotatoimet on tuomittava ja näin suuri osa maailman valtioista, Suomi mukaan lukien, on tehnyt. Ukraina ja sen kansa tarvitsevat kaiken tuen. 

Päivämäärä 24.2.2022 jää historian kirjoihin synkkänä päivänä inhimillisyydelle, demokratialle, kansainväliselle oikeudelle ja Euroopalle. Viaton Ukrainan kansa joutuu kärsimään ja näkemään sodan julmat kasvot tahtomattaan. Lapset, naiset, miehet ja perheet joutuvat elämään pelon vallassa, epätietoisina siitä, mitä seuraavat hetket tuovat tullessaan.

Suomeen ei kohdistu välitöntä uhkaa, mutta meidän on ymmärrettävä, että maailma on nyt muuttunut. Meidän itänaapurimme Venäjä on arvaamaton, joten sinisilmäinen ei saa olla. Kansainvälinen yhteisö joutuu nyt koetukselle ja Suomen on oltava siinä rintamassa kantamassa vastuuta. Mahdolliset vastapakotteet tulevat todennäköisesti tuntumaan myös meillä Suomessa ja meidän suomalaisten arjessa. Tilanne ei ole helppo ja toivon voimia ja viisautta maamme johtaville päättäjille sekä viranhaltijoille.

On kuitenkin todettava, että Ukrainassa puhjennut sota tulee meitä suomalaisia tunnetasolla lähelle. Meidän suuri itänaapurimme on päättänyt sivuuttaa ihmisoikeudet, kansainvälisen oikeuden ja järjestyksen. Kuvat omista kodeistaan pakenevista ukrainalaisista tuntuvat järkyttäviltä.

Suomalaisissa, koko Euroopassa ja maailmassa on lähtenyt käyntiin voimakas auttamishalu, mikä on hienoa. Koskaan aiemmin EU ei ole toiminut näin yhteneväisesti, määrätietoisesti ja päättäväisesti kuin nyt. Se luo vakauden tunnetta näinä haastavina aikoina.

Myös kuntatasolla moni kunta on näyttänyt solidaarisuuttaan tilanteessa. Myös Inkoossa olemme keskustelleet asiasta ja edellisen valtuuston kokouksen yhteydessä jätettiin valtuustoaloite, jossa toivottiin kunnan varautuvan ottamaan vastaan ja tukemaan mahdollisesti tulevia pakolaisia Ukrainasta.

Minua huolestuttaa suuresti lapset ja nuoret ja heidän uskonsa tulevaan. Koronapandemia, ilmastokriisi ja nyt Euroopassa puhjennut sota luovat ympärillemme epätoivoa. On tärkeää, että me pysymme lasten ja nuorten tukena ja kannustamme heitä jaksamaan. Heitä tullaan tarvitsemaan siinä työssä, missä aikuiset nyt ovat epäonnistuneet – rauhan ja ymmärryksen varmistamiseksi mahdollisimman monelle maailman ihmiselle.

Henrik Wickström
RKP:n varapuheenjohtaja
Inkoon kunnanhallituksen pj.
Aluevaltuutettu, Länsi-Uusimaa