Länsi-Uudellamaalla on paljon vahvuuksia: upea luonto, pääkaupunkiseudun läheisyys, kulttuurihistoria ja vahvat teolliset perinteet. Samalla seutumme väestökehitys huolestuttaa. Syntyvyys laskee, mikä näkyy esimerkiksi kouluverkon tulevaisuutta koskevissa keskusteluissa. Myös sote-palveluissa ja seudun kasvutavoitteissa tarvitaan parempaa alueellisten tarpeiden huomioimista.
Ihmisten muuttopäätöksiin vaikuttavat ennen kaikkea perhetilanne ja työpaikat. Hyvät liikenneyhteydet Helsingin suuntaan ovat tärkeitä, mutta ne eivät yksin riitä. Tarvitsemme Länsi-Uudellemaalle lisää työpaikkoja.
Seudulla on tähän hyvät edellytykset. Pitkä teollinen historia, Hangon ja Inkoon satamat sekä Joddbölen ja Koverharin kaltaiset olemassa olevat teollisuusalueet tarjoavat mahdollisuuksia uusille investoinneille. Ympäristönkin kannalta on järkevää hyödyntää ensisijaisesti jo olemassa olevia teollisuusalueita uusien alueiden rakentamisen sijaan. Vihreä siirtymä herättää tällä hetkellä paljon keskustelua. Pidän siksi tärkeänä, että ihmiset pysyvät mukana kehityksessä. Sen takia sosiaalinen hyväksyttävyys ja vuoropuhelu ovat tärkeitä.
Länsi-Uudellemaalle on kuitenkin tärkeää muodostaa nykyistä selkeämpi yhteinen näkemys siitä, millaista tulevaisuutta tavoittelemme. Tapaamisissa, joita kesällä järjestin Business Finlandin ja Visit Finlandin kanssa nousi esiin, että seudun profiili on jäänyt ulkopuolisille epäselväksi. Meidän on itse pystyttävä kertomaan, miksi yritysten, investointien ja nuorten kannattaa valita Länsi-Uusimaa.
Siksi uusi seudullinen Västra-yhteistyön eteneminen on tärkeää. Tarvitsemme yhteisen elinkeinopoliittisen näkemyksen, aktiivista vuoropuhelua valtion kanssa sekä valmiiksi kaavoitettuja yritysalueita. Lisäksi esitän uudenlaista kasvusopimusta valtion kanssa. Länsi-Uusimaa ansaitsee mahdollisuuden samanlaiseen kumppanuuteen kuin suuret kaupunkiseudut.
Yritysten sijoittumisen kannalta toimiva infrastruktuuri on ratkaisevaa. Valtatie 25:n, kantatie 51:n, kantatie 52:n ja rantaradan kehittämistä on jatkettava. Tällä hallituskaudella näihin hankkeisiin on osoitettu yhteensä yli 130 miljoonaa euroa, mutta työtä on jatkettava myös tulevaisuudessa.
Meillä ei ole varaa käpertyä sisäänpäin. Julkisen talouden vaikeassa tilanteessa panostuksia kohdistetaan yhä enemmän alueille, jotka osoittavat halua kasvaa ja uudistua. Länsi-Uudellamaalla on kaikki edellytykset olla osa Suomen tulevaa talouskasvua, meidän on vain tehtävä se näkyväksi.
Henrik Wickström (r)
kansanedustaja, kunnanhallituksen pj.
Inkoo