Koulutus – Suomesta jälleen koulutuksen kärkimaa Suomi on aina ollut koulutuksen kärkimaa. Viime vuosina olemme pudonneet mm. PISA-tilastoissa. Tämä on huolestuttava kehitys ja se on saatava pysähtymään.

Samaan aikaan moni kunta kamppailee henkilökunnan saatavuuden kanssa. Varhaiskasvatukseen on vaikea houkutella uusia työntekijöitä ja tähän on löydettävä ratkaisuja. Kouluissa tarvitaan myös lisää käsipareja varsinkin ennaltaehkäisevään työhön.

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvussa ja meidän on pystyttävä tarjoamaan oikeanlainen tuki lapsille, nuorille ja perheille ajoissa. Jatkossa tämä tulee vaatimaan kuntien ja hyvinvointialueiden välistä sujuvaa yhteistyötä. Lasten ja nuorten suorituspaineet ovat kasvaneet ja tästä meidän on oltava huolissamme. Myös henkilökunta kokee enenevissä määrin kuormitusta, mikä on huolestuttavaa. Toisen asteen koulutuksessa on tärkeää ylläpitää laadukas lukioverkosto. Ammattikoulujen suhteen toivon, että saamme panostettua opetuksen laatuun siten, että kaikille kouluille annetaan riittävät resurssit.

Suomen tie menestykseen käy koulutuksen kautta. Siksi on niin tärkeää, että me ymmärrämme, kuinka tärkeää on panostaa koulutukseen.

• Meidän tulee turvata jokaiselle lapselle, nuorelle sekä opetushenkilökunnan jäsenille turvallinen kouluympäristö ilman häirintää.
• Varhaiskasvatuksesta tulee tehdä maksuton. Tämä olisi myös hyvä toimi työllisyyden näkökulmasta.
• Meillä on suuri pula varhaiskasvatuksen osaajista. Kyseisen alan veto- ja pitovoimaa tulee vahvistaa.
• Turha byrokratia opettajien vastuulta tulee poistaa. Me emme saa lisätä opettajien hallinnollista taakkaa.
• Kouluun tarvitaan ns. koulukoutsitoimintaa. Koulukoutsi on henkilö, joka on läsnä lasten ja nuorten arjessa. Hän pystyy auttamaan ja tukemaan lapsia ja nuoria varsinkin asioissa, jotka liittyvät elämän hallintaan.
• On tärkeää, että meillä on riittävästi koulukuraattoreita ja koulupsykologeja. Meillä tulisi olla yksi koulupsykologi 500:aa lasta kohti.
• Oppilashuolto jää hyvinvointialueille, joten lainsäädännön on tuettava kuntien ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä.
• Kiusaamista tulee kitkeä.
• Nykyistä korkeakoulujen pääsykoejärjestelmää tulee muuttaa. Tällä hetkellä se ylikuormittaa ja lisää stressiä nuorille.
• Ammatillisen koulutuksen leikkaukset näkyvät edelleen. Meidän tulee vahvistaa ammatillista koulutusta, mikä on myös tärkeä asia osaavan työvoiman saatavuuden näkökulmasta.
• Suomen tulee kannustaa enemmän oppisopimuskoulutukseen sekä uudelleenkouluttautumiseen.
• Valtion tulee kasvattaa tutkimuksen määrärahoja. -Lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaitoja tulee eritoten vahvistaa.
• Lasten ja nuorten jaksamisen tukemiseksi tulee laatia valtakunnallinen ohjelma, jonka toimeenpano alkaa seuraavalla hallituskaudella.
• Kulttuurin määrärahoja tulisi kasvattaa kohti muiden Pohjoismaiden tasoa.
• Moni yhdistys kamppailee byrokratian kanssa, joten mielestäni olisi viisasta, että helpottaisimme yhdistysten sääntelyä.
• Opiskelijoiden hyvinvoinnista tulee huolehtia. Tarvitsemme tarpeeksi käsipareja tukemaan myös korkeakouluopiskelijoiden arkea.
• Työnteon tulee olla kannattavaa myös opiskelijana

.