Yksi tärkeimmistä asioista ensi vaalikaudella on saada Suomen talous kestävälle pohjalle. Meidän on huolehdittava siitä, että resurssit kohdennetaan oikein siten, että me panostamme hyvinvointiyhteiskuntamme keskeisiin toimintoihin. Kriisivuodet ovat johtaneet siihen, että meidän on ollut pakko ottaa lisää velkaa. Nyt on tärkeää, että löydämme selkeän suunnan, jolla saamme velankasvun tyrehtymään. Tämä on tehtävä tulevien sukupolvien vuoksi.

Tärkeintä on työllisyyden ja kasvun vahvistaminen. Suomalainen hyvinvointi rakentuu yritysten toiminnan ja työnteon päälle. Siksi on tärkeää, että työnteosta tehdään aina kannattavaa. Meidän tulee poistaa kannustinloukkuja ja kannustaa työntekoon.

Suomesta on saatava yrittäjäystävällisempi. Yritysten byrokratiaa on vähennettävä ja meidän tulee löytää uusia keinoja, joilla voimme vastata yritysten työvoimapulaan. Uudet hyvinvointialueet eivät myöskään saa vähentää yritysten toimintaedellytyksiä. Julkisomisteisten yhtiöiden markkinaosuus on kasvussa, mikä herättää huolta yrityksissä. Yrityksillä on oltava ennustettava toimintaympäristö.

Pitkällä tähtäimellä meidän on kevennettävä työn verotusta. Tässä taloustilanteessa se on haastavaa, mutta tämän on oltava tavoite. Mitä tulee verotukseen, toivon perintöveroon muutoksia siten, että verot maksetaan vasta sitten, kun perintö realisoidaan.

Meidän on rakennettava kestävää yhteiskuntaa tuleville sukupolville. Se vaatii, että me Suomessa havahdumme vihreän siirtymän tuomiin mahdollisuuksiin. Itse koen, että meidän tulee houkutella aktiivisemmin Suomeen investointeja, jotka edistävät vihreää siirtymää.

• Suomen velkaantuminen tulee tyrehdyttää. Meidän tulee laatia kahdeksan vuoden suunnitelma tätä varten.
• Verotuksen kiristämistä ei tule suosia.
• Tuloveroa tulee lähteä keventämään ja kannustinloukkuja kitkeä. Tuloverojen alentaminen ei ole heti mahdollista inflaation vuoksi, mutta tämä on otettava esiin heti hallitusneuvotteluiden yhteydessä.
• Työn vastaanottamisen tulee aina olla kannattavaa ja ansiosidonnainen työttömyysturva tulee porrastaa siten, että se on alussa enemmän.
• Työllisyysasteen tulee olla ensi hallituskauden jälkeen 80 prosenttia. 1 prosentti on miljardi euroa. Meidän tulee tavoitella tätä, jotta julkinen talous saadaan tasapainoon.
• Yritysten toimintaympäristön tulee olla ennakoitavissa eikä verotusta saa lähteä kiristämään. Turhaa byrokratiaa ei saa suosia.
• Ympäristölle selkeästi haitallista toimintaa voi verotuksen kautta kiristää.
• Meidän tulee kannustaa yrittäjyyteen. Hankintalakia tulee yksinkertaistaa, jotta saamme lisää kilpailua markkinoilla. Tämä vahvistaa myös yritysten toimintaedellytyksiä.
• Meidän tulee kannustaa yritysten kasvuun. PK-yritykset eivät lähde kasvamaan ja yksi syy on ensimmäisen työntekijän palkkaamisen riski. -Julkisomisteisten yhtiöiden markkinaosuus on kasvanut roimasti ja tämä syö yksityisen markkinoita. Tähän on saatava muutos paremman sääntelyn avulla.
• Suomesta tulee tehdä vihreän siirtymän kärkimaa. Meillä on hyvä ja puhdas energiantuotanto, mikä houkuttelee varsinkin yrityksiä vetytalouden puolella.
• Työvoiman saatavuus on suuri ongelma. Meidän tulee edistää työperäistä maahanmuuttoa. Tämä on yksi este myös yritysten kasvulle.
• Eläkeläisiä tulee kannustaa työn tekoon ja se ei saa suoraan johtaa taloudellisten etuuksien heikentymiseen. 
• Opiskelijoiden tulorajoja voi edelleenkin muokata siten, että se tukee paremmin nuorten erilaisia elämänvaiheita. 
• Työmarkkinamme ovat murroksessa. Tarvitsemme uudistuksia ja hyödyntää paikallista sopimista.
• Meidän tulee panostaa koulutukseen ja innovaatiotyöhön. Näin voimme varmistua siitä, että Suomi ei jää jälkeen kansainvälisestä kehityksestä.
• Suomi tarvitsee lisää investointeja ulkomailta. Esim. Irlanti on tehnyt hyvää työtä yritystoiminnan edistämisessä sekä kansainvälisten yritysten houkuttelemisessa. Keskeisintä on toimintaympäristö ja tässä verotus on tärkeä asia.
• Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä yrittäjät ovat keskeisessä osassa. Yritykset tarvitsevat tässä työssä tukea ja parempia kannustimia.
• Yrityksetkin kamppailevat energiakriisin vuoksi ja myös koronakriisin vaikutukset näkyvät edelleen. Me emme saa valtion toimesta vaikeuttaa omalla politiikallamme yritysten tilannetta entisestään.