Uusi hallitusohjelma julkaistiin viime viikolla ja tällä viikolla uusi hallitus nimitetään. Uusi hallitusohjelma on herättänyt paljon keskustelua. Toiset ovat kritisoineet ohjelmaa, toiset ovat kiitelleet. Se kuuluu demokratiaan. Itse olin mukana historiallisen pitkissä lähes kahdeksan viikkoa kestäneissä hallitusneuvotteluissa. Olin neuvottelemassa sote-kokonaisuudesta ja kuntien hallinnosta. Molemmat tärkeitä aiheita myös Länsi-Uudenmaan näkökulmasta.
Haluan aloittaa toteamalla lähtötilanteen. Suomen julkinen talous on huonossa kunnossa. Meillä on Pohjoismaisen hyvinvointivaltion palvelut, mutta meidän taloutemme ei pysty vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen. Velkaannumme useita miljardeja vuodessa, mikä on suoraan tulevien sukupolvien taskusta pois. Velaksi eläminen ei ole hyväksi maallemme ja velkaantuminen lisääntyi viime hallituskauden aikana, osittain kriisien kuten koronan vuoksi, mutta se ei selitä kaikkea. Viime hallituskaudella ei tehty riittäviä rakenteellisia muutoksia, jotka turvaisivat hyvinvointivaltion kestävyyden niin sosiaalisesti kuin taloudellisestikin.
Mennään vaikka sote-palveluihin. Saan jatkuvasti palautetta kansalaisilta siitä, miten hoitoon ei pääse, lääkäri ei puhu asiakkaan omaa äidinkieltä ja uudet hyvinvointialueet tuntuvat etäältä ja henkilökohtainen asiakaskohtaaminen jää vähäiseksi. Myös henkilöstöstä on pulaa, joka on isoin haaste sote-sektorilla. Tämä kaikki tapahtuu, vaikka Suomi velkaantuu. Tulemme tulevalla hallituskaudella lisäämään sote-sektorin menoja usealla miljardilla. Samaan aikaan pyrimme hillitsemään kustannusten kasvua mm. panostamalla perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäisyyn. Henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen on myös hallitusohjelman keskiössä ja pyrimme vähentämään hoitohenkilöstön hallinnollista työtaakkaa ja kiinnittämään huomiota johtamiseen sote-sektorilla. Kustannusten hillintä on välttämätöntä, koska nykyinen hyvinvointialuemalli syö muuten liikaa menoja ilman, että se näkyisi ihmisten arjessa. Se on väärin ja siksi hyvinvointialueiden ohjausta tullaan lisäämään. Hoitojonojen purkuun panostetaan 335 miljoonaa euroa ja tällä kehitetään uudenlainen Kela-korvausmalli, joka mahdollistaisi kustannustehokkaasti käynnin yksityisellä vastaanotolla. Otamme myös käyttöön lasten ja nuorten terapiatakuun, vahvistaaksemme mielenterveyspalveluiden saatavuutta. Panostamme myös peruskouluun ja liikunnan edistämiseen.
Tämän hallitusohjelman keskiössä on kasvun luominen. Me tarvitsemme rakenteellisia muutoksia. Moni työmarkkinauudistus, jota hallitusohjelmassa esitetään tehtävän, on jo tehty muissa verrokkimaissa kuten Ruotsissa. Hallitus haluaa edistää varsinkin pk-yritysten tilannetta. Moni pk-yritys ei kasva, koska ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on aina suuri ponnistus. Tätä haluamme helpottaa, jotta Suomeen syntyisi lisää työpaikkoja. Haluan uskoa siihen, että suomalaiseen pk-yrittäjään voi luottaa. Hallitusohjelmassa pyritään lisäämään työn kannattavuutta ja siksi tuloveroja pieni- ja keskituloisille lasketaan. On kuitenkin tärkeää laatia tarkat vaikutusten arvioinnit ennen jokaista päätöstä.
Kyseisessä hallitusohjelmassa on monia suoria viittauksia Länsi-Uuteenmaahan. Raaseporin sairaalasta tehdään kaksikielisten palveluiden osaamiskeskus. Tämä on uusi tehtävä sairaalalle ja se tulee myös saamaan erillisrahoituksen tehtävää varten. Hallitusohjelmassa mainitaan kaksi sairaalaa – Raasepori ja Porvoo. Se kertoo kuinka suuresta asiasta on kyse.
Hallitusohjelmassa linjataan myös rantaradan perusparannuksesta ja kehittämisestä. Tämä työ on käynnistettävä välittömästi. Viime hallituskaudella rantaradan suunnittelu ei ole edennyt, vaikka ’’Tunnin junaa’’ edistettiinkin todella vauhdikkaasti. Tänä keväänä rantaradan tarveselvitystyö on kuitenkin vihdoin käynnistynyt. Se valmistuu syksyllä ja on tärkeää, että voimme heti lähteä edistämään rantaradan kehittämistä. Itse toivon, että tämä edesauttaisi sitä, että saisimme lisää junavuoroja Länsi-Uudenmaan ja Helsingin välille, Turun suuntaa ohittamatta. Suora junayhteys Helsingin ja Hangon välillä on mahdollinen ja tätä on toden teolla edistettävä. Samoin voisimme saada jälleen Inkoon aseman auki.
Hallitusohjelmassa on myös maininta uudesta Helsinki-Turku -raideyhteydestä. Hallitusohjelmassa kuitenkin päätettiin, että hallitus ei tällä kaudella toteuta koko hanketta, vaan tällä erää kyseessä on Salo-Kupittaa osuus, joka siis käytännössä tarkoittaa kaksoisraiteen rakentamista nykyisen rantaradan viereen. Samalla toteutetaan Lohja-Espoo -osio. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että seuraava hallitus saa päättää koko radan rakentamisen kohtalosta. Mielestäni Salo-Kupittaa -osuuden rakentaminen on kannatettava, koska se tukee koko rantarataa ja luo mahdollisuuksia lisävuoroille koko rataosuudella. Mutta olen edelleen sitä mieltä, että raidehanke ei ole kannatettava tässä taloudellisessa tilanteessa. Itse toivon, että rantaradan elinvoimaisuudesta huolehditaan ja siitä on myös linjaus hallitusohjelmassa.
Moni on ollut yhteydessä minuun liittyen yhteistyöhön Perussuomalaisten ja RKP:n välillä. Kyseiset puolueet ovat hyvin erilaiset arvomaailmaltaan. Tässä tilanteessa, mikäli RKP olisi sanonut ei hallitusohjelmalle, ei olisi mitään vakuuksia siitä, että hallituspohja jotenkin muuttuisi radikaalisti. Nyt hallituksessa RKP voi vaikuttaa siihen, että saamme pidettyä Suomen linjan monessa kysymyksessä maltillisena ja saamme pidettyä kiinni Suomen ilmastotavoitteesta.
Mikään hallitusohjelma ei ole täydellinen ja tässäkin löytyy kohtia, joihin olen pettynyt. Samoin oli viime hallitusohjelman suhteen. Mainitsin jo kritiikin uutta ratalinjausta kohtaan. Toinen asia liittyy maahanmuuttoon liittyvään kokonaisuuteen. On tärkeää, että me saamme vauhditettua työhön johtavaa maahanmuuttoa, ja tämän hallitusohjelman tavoitteena onkin vauhdittaa tätä. Kyseisessä osiossa löytyy kuitenkin kohtia, joita minun on vaikea hyväksyä.
Suomen kansa toivoi, että Suomen suuntaa saataisiin muutettua. Nyt muutos on hallitusohjelmassa. Sen toimeenpano ei tule olemaan yksinkertaista. Länsi-Uusimaa voi olla tyytyväinen siihen, että seutumme näkyy ohjelmassa vahvasti. Vahvat kirjaukset kertovat siitä, että meidän vaikuttamistyömme on onnistunut.
Meillä on nyt Länsi-Uudeltamaalta kansanedustajia niin oppositiossa kuin hallituksessakin. Yhteistyö on aina tärkeää ja toivonkin rakentavaa yhteistyötä seutumme parhaaksi yhdessä SDP:n Johan Kvarnströmin kanssa.