Inkoon Joddbölen alueen vuoropuhelusta

Keskustelu Inkoon Joddbölen ympärillä käy vilkkaana. Moni syyttää Inkoon kuntaa sekä meitä päättäjiä siitä, että me emme kuuntele kritiikkiä ja kuntalaisten huolenaiheita. Haluan sanoa, että on ikävää, jos osalla inkoolaisista ja Inkoon kesäasukkaista on tämä tunne. Demokratiassa saa olla eri mieltä asioista. Tällä hetkellä meillä on kuitenkin kunnanvaltuuston yksimielisesti (27/27) hyväksymä kuntastrategia, joka tukee Joddbölen alueen kehittämistä. Viime vuonna kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti (27/27) vision kunnalle, jossa todettiin, että Joddbölen aluetta tulee kehittää huomioiden kunnan luonto, saaristo sekä Inkoon saaristopaikkakuntamaisuus.

Minulle on ollut tärkeää se, että eri näkemykset tulevat kuulluksi. Mietin päivittäin, mitä voisimme tehdä, jotta me saisimme inkoolaisten huolia rauhoitettua. Ymmärrän, että moni vastustaa hanketta ja kokee, ettei mikään auta vaan tehdashanke pitää saada alas. Tämän kannan ymmärrän myös, mutta politiikassa pitää tehdä kompromisseja. Harvoin joku saa 100 prosenttisesti tahtonsa läpi.

Haluan nyt kertoa, mitä kunta on tehnyt vuorovaikutuksen vahvistamiseksi (huom! tässä ei ole mukana yhtiön toimet):

-Tammikuun 2023 jälkeen olemme järjestäneet useita yleisötilaisuuksia.

-Olemme perustaneet kuntalaisneuvotteluryhmän, jossa hankkeesta keskustellaan. Mukana on inkoolaisia, jotka tukevat hanketta ja inkoolaisia, jotka vastustavat hanketta.

-Kunta julkaisee kerran viikossa useamman tiedotteen hankkeeseen liittyen.

-Lähialueen asukkaisiin on oltu yhteydessä ja parhaillaan käydään näitä naapurustokeskusteluita.
-Laadimme keväällä 2024 Inkoo 2040-visiotyön, johon osallistettiin kuntalaisia usean keskustelutilaisuuden avulla. Laadimme myös puhelingallupin hankkeesta, jossa 60 prosenttia kannatti hanketta, 40 prosenttia vastusti.

-Olemme aloittaneet kehityssuunnitelman laatimisen, jonka tavoitteena on arvioida hankkeen sosiaalisia vaikutuksia ja pyrimme tekemään suunnitelman siitä, että Inkoon saaristokuntamaisuus säilyy.

-Olemme kaavaan huomioineet jo ympäristöasioihin liittyviä tiukennuksia. Nyt olemme edelleen lisäresurssoineet ja ottaneet ulkopuolisen asiantuntijan tukemaan kuntaa tässä työssä.
-Ympäristövaikutuksista järjestetään pyöreän pöydän -keskustelu myöhemmin keväällä.

-Seuraavaksi kunta tulee järjestämään kerran kuukaudessa verkkolähetyksen kunnan sivuilla, jossa hankkeesta kerrotaan. Myös muuta viestintää on luvassa.

Itse pyrin myös kertomaan hankkeesta aktiivisesti ja keskustelemaan siitä mahdollisimman paljon inkoolaisten kanssa. Ymmärrän, että tällainen hanke herättää turvattomuuden tunnetta, kun rakas Inkoo on mahdollisesti uuden edessä. Minulle on noussut esiin hankkeen ympärillä kolme huolta – lähiympäristö, Inkoon saaristokuntaleiman häviäminen sekä talous. Kaikkia näitä me pyrimme nyt hallinnoimaan. Se ei tarkoita sitä, että ainut keino hallita näitä keinoja on sanoa ei. Toki sekin on vaihtoehto, mutta samalla on myös mietittävä, mihin ei:n sanominen johtaa.

Mikäli Inkoo kaataa yhden mahdollisista, Suomen suurimmista investoinneista, ei se paranna Inkoon mahdollisuuksia saada Inkooseen esimerkiksi panostuksia liikennehankkeisiin. Myös ymmärrys Inkoon sote-palveluiden tarpeista heikkenisi.

Muita suunnitelmia Joddbölen alueelle ei ole. Meillä on ollut Joddbölen alue tyhjillään 10 vuotta, joten jos Inkoo tämän hankkeen torppaa, ei kovin nopeasti muuta alueelle tule. Se on realiteetti. Vaikka kaava nyt hyväksyttäisiin, ei se tarkoita sitä, että hanke toteutuisi. Voi olla, että hanke kaatuu, mutta kunnasta ei saa muodostua sellaista kuvaa, ettei tänne yrityksiä haluta.

Itse mietin nyt, miten inkoolaisten huolenaiheet saadaan huomioitua prosessissa. Ne, jotka tuntevat minut ja ovat nähneet työtäni prosessin aikana, tietävät, että en ole ollut mikään helpoin neuvottelija. Päinvastoin. Sanon suoraan, että olen ollut hankala. Mutta sekin kuuluu poliitikon tehtävään, koska Inkoon ja Inkoon intressien yli ei saa ajaa. Silloin ei aina voi olla ’’mukava ja kiltti’’.

Valtaosa Inkoon valtuutetuista kannattaa hanketta tällä hetkellä. Se johtuu siitä, että päättäjät ovat huolissaan Inkoon taloudellisesta elinvoimasta ja tulevaisuudesta. Moni päättäjä Inkoossa ei halua lakkauttaa kouluja ja nähdä, kun terveysasema häviää. Siksi, moni puoltaa hanketta. Mutta se ei ole diktatuuria vaan demokratiaa. Kohta käydään vaalit ja inkoolaiset saavat valita haluamansa päättäjät. Itse ajattelen, että Inkoon pitää kehittyä. Uskon, että voimme olla edelleen saaristopaikkakunta, vaikka hanke toteutuisi. Me onnistuimme tässä 1980-luvulla, kun Pohjoismaiden suurin hiilivoimalaitos rakennettiin Inkooseen. Meidän pitää myös kantaa globaalia ilmastovastuuta. On parempi, että tällainen toiminta, mitä Joddböleen kaavaillaan, on Suomessa.

Toivon, että se iloinen Inkoo, joka meillä on, pidetään myös sellaisena. Meillä on todella paljon hyviä asioita ympärillämme. Pidetään siitä hyvästä kiinni. Ja ollaan ylpeitä siitä. Yhdessä me voimme huolehtia siitä, että Inkoo on edelleen elinvoimainen. Itse haluan toimia kuntaa yhdistävänä tekijänä. Siksi olen aina avoin kaikelle keskustelulle asian tiimoilta.