Yksi politiikan keskeisimmistä tehtävistä on mielestäni luoda uskoa tulevaan. Sitä tarvitaan Suomessa juuri nyt. Meidän julkisen talouden tilanteemme on heikko ja kasvua ei taloudessa näy. Se on ajanut maan hallituksen todella ikävään, mutta välttämättömään tehtävään sopeuttaa julkista taloutta. Talouden sopeuttaminen ei koskaan ole poliittisesti helppoa ja oppositiosta on mahdollista kritisoida jokaista päätöstä, mikäli niin haluaa. Nyt on kuitenkin todettava, että reilun kahden vuoden kuluttua järjestettävien eduskuntavaalien jälkeen valittava hallitus joutuu jatkamaan talouden tasapainottamista sekä kasvun vauhdittamista. Itse toivon, että hallitus keväällä uskaltaisi tehdä talouteen joitain radikaaleja muutoksia. Meidän pitäisi uskaltaa puhua verouudistuksesta, joka kannustaisi yrityksiä kehittymään. Tässä fokuksessa on yhteisövero tai perintöveron uudistaminen.
Talouden epävakaus näkyy myös kuntakentällä. Sekä Raaseporissa että Inkoossa ollaan aloittamassa talouden tasapainottamistyö. Kuntatalous sukeltaa ja tilanne sinänsä on jäänyt myös valtakunnan medialta huomaamatta, kun päähuomio on kohdistunut hyvinvointialueiden talousvaikeuksiin.
Haluan keskittyä meidän seutuumme, koska meillä on ratkaisevat vuodet edessämme. Väestömme ikääntyy ja ihmisillä on halu asua suurissa kaupungeissa. Ilman riittävää väestöpohjaa on mahdotonta ylläpitää seutumme palveluita. Tätä argumenttia meitä vastaan käyttää etenkin HUS, joka on päättänyt ottaa meidän seutumme palvelut maalitaulukseen. Se ei ole oikeudenmukaista ja itse teen nyt töitä sen eteen, että saamme keväällä ambulanssipalveluita koskevan päätöksen uudelleen käsittelyyn.
Keväällä järjestetään kuntavaalit ja silloin tullaan valitsemaan uudet kuntapäättäjät. Itse näen tärkeänä, että meidän seutumme kuntapäättäjät tekevät vahvasti yhteistyötä sen eteen, että saamme seudullemme kasvua. Me tarvitsemme lisää työpaikkoja, yrityksiä ja parempia liikenneyhteyksiä, jotta voimme ylläpitää meidän palveluitamme. Lapsimäärä vähenee myös kovaa vauhtia, mikä huolestuttaa minua. Inkoossa kehitys on ollut seuraava: lukuvuonna 2014-2015 meillä oli Inkoon kouluissa 504 oppilasta. Tänä lukuvuonna oppilasmäärä on 340 ja neljän vuoden kuluttua oppilasmäärän on arvioitu olevan 310.
Inkoossa on tällä hetkellä käynnissä yksi koko seudun kannalta merkityksellisimmistä mahdollisista investoinneista. Blastr Green Steel suunnittelee Inkoon Joddbölen teollisuusalueelle vähäpäästöistä terästehdasta. Hankkeella olisi todella merkittävät työllisyysvaikutukset seudulle ja investointi toisi myös muita, uusia yrityksiä seudullemme. Hanke herättää kuitenkin Inkoossa huolta juuri ympäristöhaittojen näkökulmasta sekä myös liittyen siihen muutokseen, mitä se voisi kuntaan tehdä. Itse otan nämä huolet vakavasti ja nyt näihin huoliin on löydettävä vastauksia, mutta ennen kaikkea ratkaisuja. Pidän kuitenkin huonona asiana meidän seudullemme ja Inkoolle, mikäli viestimme on se, että tänne ei saa tulla yrittämään. Siksi pidänkin vuoropuhelun vahvistamista tärkeänä. Moni selvitys ja kaavatyö on vielä kesken.
Inkoolle pidänkin tärkeinä kaavan ohessa käytäviä maankäyttösopimusneuvotteluja. Näistä ei paljoa puhuta julkisuudessa, vaikka nämä neuvottelut ovat todella tärkeitä juuri Inkoolle. Niissä määritellään, miten kunnalle korvataan esimerkiksi hankkeesta koituvia infrastruktuuriin liittyviä kustannuksia sekä minimoidaan Inkoon riskit. Nämä sopimukset pitää olla valmiina ennen kaavan hyväksymistä. Se, että kaava halutaan saada nopeasti käsiteltyä, on ymmärrettävää, mutta Inkoo ei voi myöskään tehdä taloudellisesti huonoa sopimusta, jossa taloudellinen vastuu kaatuu kunnalle. Sen toivon, että jokainen päättäjä myös Inkoossa ymmärtää. Minulle on tärkeää, ettei Inkoo tee huonoa sopimusta, vaikka paine toki on kova. On myös seutumme etu, jotta mahdollinen investointi saadaan toteutettua hyvin. Myös vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio tulee olla Inkoolta edellytys hankkeen toteuttamiselle, jotta ympäristöhaittoja saadaan lievennettyä.
Itse toivon, että seuraavien kuntavaalien jälkeen, me meidän seudullamme, saamme tehtyä Hangon, Raaseporin, Inkoon ja Siuntion välisen yhteisen elinvoimasopimuksen, jonka avulla me yhdessä sitoudumme ratkomaan elinvoimahaasteitamme. Nyt selvitämme yhteisen aluekehitysyhtiön perustamista. Tämä työ ei kuitenkaan nyt saisi jäädä pöytälaatikkoon, vaan työ pitää saada maaliin mahdollisimman nopeasti, mieluiten tämän vuoden aikana.
Maailma muuttuu, halusimme sitä tai emme. Kaupungistuminen, digitalisaatio, julkinen talous, väestön ikääntyminen ja turvallisuuspoliittinen tilanne – kaikki vaikuttavat meihin. Meidän seudullamme on kuitenkin myös mahdollisuuksia. Toivonkin, että me vahvistamme niitä. Jos me emme saa kasvua aikaiseksi seudullamme, niin näivetymme. Sellaista tulevaisuutta minä en ainakaan toivo rakkaalle kotiseudulleni.