Haasteet mielenterveyden kanssa ovat hyvin henkilökohtainen ja arka aihe. Mielenterveysongelmat ovat kasvaneet rajusti Suomessa viimeisten vuosien aikana. Edelleen jatkuva koronaepidemia on pahentanut tilannetta entisestään.
Aluevaalit järjestetään tammikuussa ja uudet hyvinvointialueet saavat vastuun sote-palveluiden järjestämisestä. Mielestäni tämä on nyt se aika saada mielenterveyspalvelut toimiviksi. Yksi keskeisimmistä kehityskohdista liittyy hoitopolkuun.
Perusterveydenhuollossa panostukset mielenterveyspalveluihin ovat yleensä rajalliset, mikä puolestaan on lisännyt palvelutarvetta erikoissairaanhoidon puolella. Jotta vältämme erikoissairaanhoidon psykososiaalisen hoidon ruuhkautumisen, tarvitsemme lisää resursseja ennaltaehkäisyyn ja perusterveydenhuoltoon.
Yksi keskeinen haaste toki on, niin kuin muillakin hoitoaloilla, asiantuntijoiden puute. Me tarvitsemme lisää hoitajia, jotka voivat tukea ja tarjota keskusteluapua varhaisessa vaiheessa. Tämä vaatii uusia koulutuspolkuja, joita esim. HUS yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa jo kehittääkin.
Samalla on tärkeää, että saamme ns. terapiatakuun käyttöön hoitotakuu-uudistuksen yhteydessä. Näin voisimme varmistaa sen, että voimme taata kaikille nopean pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen. Meidän on varmistettava se, että kyseiset palvelut saa omalla äidinkielellä, suomeksi tai ruotsiksi.
Mielestäni on ehdottoman tärkeää, että me Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella panostamme mielenterveyspalveluihin. Itse uskon, että panostus varhaiseen tukeen ja hoitoon tulee myös kansantaloudellisesti edullisemmaksi. Tärkeintä on kuitenkin inhimillisyys. Varhaisella avulla voimme varmistaa sen, ettei kenenkään tarvitse kantaa omaa tuskaansa yksin.
Henrik Wickström
RKP:n varapj.,
Inkoon kunnanhallituksen pj.
HUS:in hallituksen jäsen