RKP:n kansanedustaja, varapuheenjohtaja Henrik Wickström on huolissaan Suomen taloudellisesta tilanteesta. Tänään valtiovarainministeriö julkaisi talven kokonaistaloudellisen ennusteen Suomen talouden tilastasta. Myös Suomen Pankki esitti tänään tuoreen talouden tilannekuvansa.
-Suomen taloudellinen tilanne on heikko, mutta tilannetta ei auta turha syyttely ja ilkkuminen. Meidän pitää ymmärtää, että me olemme sellaisella taloudellisella tiellä, jotka heikentävät tulevaisuuden hyvinvointipalveluita. Velkaantuminen on saatava taitettua ja meidän pitäisi siirtää poliittinen keskustelu enemmän kasvun luomiseen kuin tekopyhään politikointiin, sanoo Wickström.
Wickström katsoo, että Suomi ei ole pysynyt muiden verrokkimaiden, kuten Pohjoismaiden, talouskasvun vauhdissa. Se tarkoittaa sitä, että meillä on liian korkea palvelutaso julkisella sektorilla taloudelliset voimavaramme huomioon ottaen.
Wickström toivoo poliitikoilta kuitenkin vahvempia avauksia talouteen liittyen. Hän huomauttaa myös, että Suomi on vahvasti nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa EU:n nurkkavaltio. Muut nurkkavaltiot ovat Irlanti, Portugali ja Kreikka. Kaikilla edellämainituilla mailla on ollut omat vaikeutensa taloutensa kanssa 2000-luvulla. Wickström ei halua, että Suomi joutuu kyseisten maiden sarjaan.
-Meidän tulee olla huolissaan siitä, että työnantajayritysten määrä laskee, yritykset eivät halua kasvaa ja moni kasainvälinen yritys ei näe meitä kilpailukykyisenä maana. Tämä hallitus haluaa luoda edellytyksiä yrittäjyydelle ja sitä kautta uusille työpaikoille. Tarkastelemme sosiaaliturvajärjestelmää ja päivitämme työmarkkinoita nykyaikaan, jotta olisimme taloudellisesti kilpailukykyisempi maa, sanoo Wickström.
-Toivon myös, että voisimme Suomessa tehdä aina vuoteen 2030 ylettyvän kasvuohjelman. Meidän poliitikkojen tulee luoda kasvua tulevaisuutta ajatellen, eikä pahentaa tilannetta omilla puheillamme. Suomi tarvitsee oman erikoisuutensa EU:ssa, jolla houkuttelemme uusia investointeja meille, esimerkiksi Iralnnin tyyliin. Yrityksillä pitäisi olla selkeä näkemys siitä, miten talouspolitiikkamme kehittyy, jotta yritykset uskaltavat investoida. Tässä kokonaisuudessa on myös huomioitava vihreän siirtymän mahdollisuudet, toteaa Wickström