Suomi tarvitsee kasvua. Tämä on tuttu poliittinen fraasi, jota usein saamme kuulla vaalikentillä. Suomen julkinen talous on Pohjoismaihin verrattuna heikommalla tasolla. Jotta voimme varmistua siitä, että me jatkossakin olemme hyvinvointiyhteiskunta, edellyttää se sitä, että voimme luoda kasvua ja saamme nostettua työllisyysasteemme Pohjoismaiselle tasolle.
Hallitusohjelma on herättänyt keskustelua. Hallitusohjelma on aina kompromissi ja jokainen puolue saa aina läpi joitain tavoitteitaan. Kuitenkin yksi keskeinen tavoite, joka hallituksella on, liittyy juuri työllisyyden ja yrittäjyyden vahvistamiseen. Meidän pitäisi olla maa, joka voisi tehdä ylijäämäisiä talousarvioita. Näin on ollut muissa Pohjoismaissa. Nyt tämä vaikuttaa lähes mahdottomalta etenkin huomioiden nykyinen korkotaso. Vaikka meillä on taloudellisesti haastavat ajat, koen tärkeänä, että me voimme luoda tulevaisuudenuskoa. Edustamani puolue oli mukana edellisessä hallituksessa ja nyt nykyisessä. Hallituksessa voi vaikuttaa ja toivon, että se myös näkyy Länsi-Uudellamaalla. Ainakin tähän mennessä olemme onnistuneet saamaan 80 miljoonan euron määrärahan rantaradan kehittämiseksi, jonka käyttöä pohjustetaan Kauklahti-Karjaa -välille tehtävällä kehityssuunnitelmalla. Raaseporin sairaalan kehittämistyötä varten annetaan myös erillinen määräraha. Myös Koverharin väylän syventäminen etenee. Nämä ovat kaikki hienoja asioita meidän seudullemme.
Itse toivon myös, että me Länsi-Uudellamaalla tarkkaan yhdessä määrittelisimme, millaista kehitystä me haluamme. Hallitusohjelmassa linjataan uusista kumppanuuksista kuntien ja valtion välillä. Uudella kumppanuusmenettelyllä halutaan juuri vahvistaa seudun elinvoimaa. Siksi pidänkin tärkeänä, että me seudulla saisimme selkeämmän vision siitä, mitä tavoittelemme. Me tarvitsemme lisää työpaikkoja seudullemme, mutta myös panostuksia infrastruktuuriin. Keskeinen on tietenkin rantarata sekä valtatie 25 ja kantatie 51. Liittyen rantarataan järjestin avoimen keskustelutilaisuuden muutama viikko sitten. Mielestäni olisi tärkeää perustaa näkymä siihen, miltä rantaradan liikenne näyttää vuonna 2030. Olisi tärkeää saada vahvistus tälle, koska se mahdollistaisi kunnille meidän seudullamme suunnitella maankäyttö tämän mukaan. Toimiva junaliikenne edellyttää käyttäjiä ja siksi me emme saa unohtaa yritysten tavoittelua seudulle. Me tarvitsemme lisää yrittäjyyttä ja työpaikkoja myös siksi, että me voimme ylläpitää meidän lähipalvelumme. Länsi-Uudellamaalla toivon, että me voisimme itse vahvemmin tarttua ja vaikuttaa meidän omaan kehitykseemme. Se edellyttää saumatonta yhteistyötä kuntien, elinkeinoelämän ja myös koulutusjärjestäjien sekä muiden verkostojen kanssa. Hallitusohjelma antaa hyvät edellytykset meidän kaltaisten seutujen kehitykselle. Yhteinen tahtotila on kuitenkin löydyttävä meidän seudullamme.
Se, mikä vaikuttaa myös meidän elinvoimaisuuteemme, on sote-palveluiden tulevaisuus. Ilman toimivia palveluita on kunnilla vaikea houkutella lisää asukkaita. Mielestäni sote-uudistukseen jäi keskeisiä virheitä, joista myös viime vuoden aikana varoittelin aiemmissa kommenteissani. Suurin virhe oli se, että alueet joutuvat aloittamaan työnsä todella alirahoitteisena. Tämän korjaaminen ei ole helppoa. Osa hyvinvointialueista on jo tehnyt mittavia sopeuttamispäätöksiä, joten alueita ei voi asettaa enää epäoikeudenmukaiseen asemaan. Nyt meillä pitää olla malttia hyvinvointialueella ja selkeästi määritellä, mitkä meidän lähipalvelumme tulee olla tulevaisuudessa.
Nykyinen hallitusohjelma tarjoaa kyllä mahdollisuuksia kasvulle. Nyt meidän on määriteltävä, millaista kasvua haluamme. Asukaskehitys seudullamme ei näytä kasvavan tulevaisuudessa. Palvelut edellyttävät riittävää väestöpohjaa. Nyt on päätettävä, millaiseen suntaan me haluamme, että seutumme kehittyy. Mikäli me haluamme kasvua, vaatii se meiltä uusia avauksia ja ratkaisuja. Näitä haluan itse olla mukana mahdollistamassa.
Henrik Wickström
Kansanedustaja, r.
Kirjoitus julkaistiin EU-etelä -lehdessä viikolla 42