Kesä on tullut päätökseensä ja on aika siirtyä kohti syksyä. Kulunut kesä ei ole ollut poliittisesti rauhallinen. Ei ehtinyt kulua kauaa eduskunnan kesätauon alkamisesta, kun alkoi vahva yhteiskunnallinen keskustelu eräiden ministereiden aiemmista some-kirjoitteluista. 

RKP:n eduskuntaryhmässä käsittelimme asiaa heinäkuun puolessa välissä. Pidimme tilannetta tuolloin vakavana, koska hallituksen linjauksista liittyen rasismin vastaisiin toimiin oli syntynyt häilyvä kuva. Tämän kokouksen jälkeen hallituksessa linjattiin tiedonannon laatimisesta koskien yhdenvertaisuuden edistämistä suomalaisessa yhteiskunnassa. Kyseinen tiedonanto valmisteltiin elokuussa ja tiedonanto julkaistiin viime viikon torstaina. 

Tiedonanto on todella kattava ja se sisältää useita toimia rasismin kitkemiseksi yhteiskunnasta. Mielestäni on hyvä, että me yhteiskuntana olemme käyneet keskustelua kesän aikana rasismista. Moni tutkimus osoittaa, että Suomessa riittää vielä töitä rasismin kitkemiseksi. Hallitus on laatinut tämän tiedonannon yhdessä osoittaakseen hallituksen yhteisen linjan asian suhteen.

RKP on ollut keskiössä kesän aikana. Harvoin, jollei koskaan, puoluettamme kohtaan on osoitettu näin laajaa kiinnostusta. Olen itsekin vastannut Länsi-Uudenmaan kaduilla ja kesätapahtumissa monen kysymyksiin tilanteesta. On ollut hienoa, että niin moni on halunnut keskustella aiheesta. Kun tapahtumat alkoivat vyörymään, oli vaikea tietää, mihin kaikki päättyy. Kesän aikana monenlaiset ajatukset ovat pyörineet päässäni. 

Politiikassa meidän poliitikkojen pitää pystyä tarkastelemaan tilannetta monesta eri näkökulmasta. Kun lähdimme hallitukseen, emme me lähteneet hallitukseen kaatamaan sitä. Lähdimme ajamaan omia tavoitteitamme kuten muutkin puolueet. Me saimme läpi useita meille tärkeitä tavoitteita, ja toisaalta jouduimme myös tekemään haastavia kompromisseja. Näin on aina hallitusneuvotteluita käytäessä. 

Tunkua hallitukseen ei viime keväänä ollut. Suomi on saatava kasvun uralle. Me tarvitsemme yrittäjyyttä, lisää työpaikkoja sekä  sote-uudistuksen rakenteiden korjaamista. Minua huolestuttaa jo suuresti esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelustrategiatyö ja HUS:in säästötoimet. Miten käy lähipalveluiden Länsi-Uudellamaalla? Ja mikä on Lohjan ja Raaseporin sairaaloiden tulevaisuus? Näiden eteen saamme varmaan kamppailla jälleen syksyllä. 

RKP on tyytyväinen tiedonantoon, koska se osoittaa hallituksen yhteisen linjan liittyen rasismiin. Se edellyttää myös konkreettisia toimenpiteitä hallitukselta ja yhteisten periaatteiden noudattamista. Mielestäni tässä työssä pääministeri Petteri Orpo on tehnyt todella hyvää työtä ja pääministeri esitteli tiedonannon sisällön kattavasti eduskunnalle.
 
Moni on kritisoinut RKP:tä kesän aikana. Haluan kuitenkin todeta sen, että RKP ei ole puolueena muuttunut ja tiedonanto on hyvin lähellä meidän arvomaailmaamme. Heinäkuussa pysähdyimme asian äärelle ja toimintamme johti yhteiseen tiedonantoon. Aina ei ole helppoa vaatia toimia. Kyseinen tiedonanto sitoo koko valtioneuvostoa ja myös hallituspuolueiden eduskuntaryhmiä. Pääministeri on esittänyt tiedonannon valmistelussa vahvaa johtajuutta ja en halua lähteä spekuloimaan sillä, mitä tapahtuu, jos sisältöä ei noudateta. Sen on puheenjohtajien asia. 

Eduskuntakeskustelussa harva kritisoi tiedonannon sisältöä. Se on oikeasti kattava. Mielestäni keskustelu ei pureutunut kaikilta osin itse rasismin kitkemiseen ja sen juuri syihin. Toivon, että tämä työ on jatkossa perusteellista, eli kyseisen tiedonannon mukaista. 
 
Miksi äänestimme RKP:ssä kuten äänestimme? Politiikassa asiat eivät ole mustavalkoisia, enkä allekirjoita ministeri Purran tai Rydmanin aiempia kirjoituksia, jotka he ovat tehneet aiemmin historiassaan.
Voin kertoa, että kyseistä äänestysratkaisua edelsi pitkä pohdinta. Eniten olen miettinyt tulevaisuutta. Pääministeri on tehnyt selväksi, että perjantain äänestykset koskevat koko hallituksen luottamusta. Tämän äärelle oli pysähdyttävä ja miettiä, miten kannattaa toimia. Itse näen, että Suomen politiikka on polarisoitumassa ja haluan, että RKP ei omalla toiminnallaan edistä polarisaatiota. Meillä on puolueessa paljon vähemmistöjä ja suomenruotsalaisena kuulun myös itse jälkimmäiseen vähemmistöön. Itse pohdin ja mietin, että voinko katsoa itseäni aamulla peiliin, mikäli heitän nyt pyyhkeen kehään? Itse uskon, että hallituksen sisällä meillä on myös mahdollisuus edistää meidän arvojamme ja politiikkaamme. Olen jo nähnyt, että me siinä olemme onnistuneet ja me olemme saaneet äänen kuuluviin. Se voi olla Suomen kehitykselle yllättävänkin merkityksellistä, mutta sillä emme aina saa parhaimpia otsikoita. Vastuunkantajana oleminen ei ole aina helppoa ja palkitsevaa.

Nyt on kuitenkin katsottava eteenpäin. Puolueena sitoudumme tiedonantoon ja haluamme lähteä kehittämään Suomea. Taustalla meillä on keskustelu, joka on ollut monelta osin välttämätön myös Suomen kehityksen kannalta. Nyt meidän on pystyttävä ratkomaan ihmisten arkisia ongelmia unohtamatta kuitenkaan merkityksellistä arvokeskustelua, jota ei ilman RKP:tä olisi käyty kesän aikana. Meidän pitää ratkoa sote:n haasteita, parantaa työllisyyttä ja taloutta. Me haluamme olla vakaa toimia hallituksessa, joka yhdessä muiden puolueiden kanssa totuttaa hallitusohjelmaa.
Presidentti Mauno Koivisto vietti kesänsä Inkoon Tähtelässä, josta olen kotoisin. Hänen yksi tunnetuimmista lausahduksistaan oli ’’ellemme varmaan tiedä, miten tulee käymään, olettakaamme, että käy hyvin’’. Tätä olen pitänyt mukana tänä kesänä ja fundeeran sitä edelleen.