‘’Et saa mennä kouluun’’. ‘’Et saa osallistua harrastuksiin’’. ‘’Et saa tavata ystäviä’’. ‘’Et saa mennä salille’’.
Kieltojen lista nuorille on tällä erää pitkä. Vaikka itse edustan nuoria ja olen näin ollen ehkä osittain jäävi, joudun toteamaan lyhyesti – nuoret voivat huonosti koronavirusrajoitusten keskellä.
Nuorten elämää on rajoitettu erittäin paljon koronavirusepidemian vuoksi. Epidemiatilanne pahenee Suomessa ja uusi sulkujakso on edessä. Ne ovat välttämättömiä, mikäli me haluamme ylläpitää sairaaloiden kantokyvyn.
Nuoret ”maksavat” paljon omasta elämästään tämän hetkisestä tilanteesta. Moni tämän lehden lukija on ollut joskus nuori. Nuoruuden tulisi olla ihanaa aikaa. Silloin tarkoituksena on löytää itsensä. Pidetään hauskaa, verkostoidutaan ja saadaan unohtumattomia kokemuksia, joita sitten myöhemmin muistellaan. Monella nuorella menevät nämä nyt ”sivusuun”. Haluan todeta, että se sattuu ja tuntuu minusta pahalta.
”Meillä on oikeasti suuri riski, että tästä nuorten sukupolvesta tulee ‘’menetetty sukupolvi’’ ellemme aktiivisesti valmistele toimia, joilla me mm. ennaltaehkäisemme mielenterveysongelmia.”
Viime viikolla julkaistiin ennakkotiedot viime vuoden nuorisobarometrin tuloksista. Barometri pystyi osoittamaan, että Suomen nuoret eivät ole voineet näin huonosti koko barometrin mittaushistorian aikana. Kyseinen kysely on teetetty vuodesta 1997.
Tämän musertavan tuloksen pitäisi viimeistään saada kaikki päättäjät ja viranomaiset heräämään. Meillä on oikeasti suuri riski, että tästä nuorten sukupolvesta tulee ‘’menetetty sukupolvi’’ ellemme aktiivisesti valmistele toimia, joilla me mm. ennaltaehkäisemme mielenterveysongelmia. Ne nuoret, jotka kamppailivat jo ennen koronaa uupumisen, yksinäisyyden tai mielenterveysongelmien kanssa voi vielä huonommin.
Nuoret tarvitsevat tukea. Kunnissa on tarkkaan varmistettava, että matalan kynnyksen palvelut, niin nuorisotoimen kuin myös sosiaalitoimen puolella, ovat kunnissa. Nuorten on päästävä avautumaan aikuiselle, mikäli kokee sille tarvetta. Moni nuori kokee tällä hetkellä yksinäisyyttä. Siitä avautuminen ei ole helppoa. Juuri siksi, apua on tarjottava proaktiivisesti yhteiskunnan puolelta.
”Mielestäni oli syytä pohtia rokotusstrategian muuttamista siten, että pahimmat epidemia-alueet rokotettaisiin ensin.”
Inkoossa seuraamme aktiivisesti koulujen kautta nuorten hyvinvointia. Pienessä kunnassa kaikki tuntevat toisensa, mikä tuo turvaa. Samalla meidänkin on koko ajan kartoitettava lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa. Tilanne nuoren kohdalla voi muuttua nopeastikin huonompaan suuntaan.
Tärkein asia, mitä maan päättäjien on nyt tehtävä, on koronan kuriin saaminen. Verkkainen rokotustahti sekä osittain poukkoileva info eivät aina ole edesauttaneet tilanteen hoitamista ja tästä olen saanut myös runsaasti palautetta nuorilta. Ennakointi on nyt tärkeää, koska muuten edessä on pitkä koronavuosi. Mielestäni oli syytä pohtia rokotusstrategian muuttamista siten, että pahimmat epidemia-alueet rokotettaisiin ensin.
Toivon kaikkien puolesta, että maaliskuun sulkutila myös tukahduttaa viruksen tarpeeksi. Se on osittain meistä kaikista kiinni. Nuorten on myös ymmärrettävä, että meillä on poikkeuksellinen ja vakava kriisi käsillä. Nyt ei ole oikea aika järjestää kotibileitä. Luotan siihen, että moni nuori myös noudattaa ohjeita tunnollisesti. Selkeä, johdonmukainen ja ymmärrystä herättävä viestintä nuorille on nyt paikallaan.
Korona on terveydellinen kriisi, mutta samalla se on mitä suurimmassa määrin sosiaalinen ja taloudellinen kriisi. Sitä emme saa missään vaiheessa unohtaa. Nyt meidän on huolehdittava siitä, että nuoret jaksavat tämän pandemian läpi. Se on meidän kaikkien ja koko yhteiskunnan yhteinen vastuu. Nuorten ahdinko on nyt otettava vakavasti.
Henrik Wickström
RKP:n varapuheenjohtaja
Kunnanhallituksen pj., Inkoon kunta
Kunnanhallituksen pj., Inkoon kunta